Konkreettisia askeleita osa V. Rebalansointi. 9. marraskuuta

Vapaakulkija · Kommentit: 0

“Be fearful when others are greedy, and be greedy when others are fearful” - Warren Buffett

Asset-allokaatiomalli on yksinkertainen tapa huolehtia sijoituspäätöksistä. Ei tarvitse maksaa kalliita varainhoito- tai rahastopalkkioita aktiivisesti hoidetuista rahastoista. Tutkimusten mukaan aktiivisesti hoidetut rahastot häviävät indekseille yhdeksän kertaa kymmenestä. Indeksirahastot ja ETF-tuotteet ovat nykyään hyvin monipuolisia. Esimerkiksi Vanguardin tuotteissa on vuosittaiset hallinnointipalkkiot vain jopa alle 0.25% vuodessa. Mitään muita kuluja ei ole.

Joukkovelkakirjalainat kuten Suomen valtion tai kuntien obligaatiot voi ostaa käytännössä hyvin alhaisin kuluin. Pitkät määräaikaistalletukset ovat myös edullinen tapa tehdä korkosijoituksia. Useiden pankkien nettipankeissa voi joustavasti avata ja uusia määräaikaistilejä ilman ylimääräisiä kuluja. Määräaikaistalletukset ja obligaatiotsijoitukset voi porrastaa esimerkiksi puolen vuoden väleinä erääntyväksi, joten riittävä likvideetti pysyy turvattuna.

Asset-allokaatiomallin mukaan sijoitettaessa olennainen osa strategiaa on säännöllinen rebalansointi. Rebalansointi tarkoittaa sitä, että jos omaisuuslajien suhteellisissa osuuksissa tapahtuu suuria muutoksia, niin korjataan omaisuuslajien allokaatiot vastaamaan alkuperäistä osuutta sijoitettavasta pääomasta. Näin tietyn omaisuuslajin riski ei kasva liian suureksi.

Suomessa valitettavasti ei vielä ole mahdollista sijoittaa arvopaperimarkkinoille verovapaasti, joten omaisuuslajien myynnistä joutuu maksamaan pääomaveron. Suomen oloissa rebalansointia ei siis kannata tehdä turhan usein, jos se tarkoittaa suuria myyntivoittoveroja. Rebalansointia kannattaa tehdä Suomen oloissa pikemminkin niin päin, että ostetaan omaisuuslajeja, joiden suhteellinen osuus on pudonnut alle tavoiteallokaation. Lisäksi määrätyissä markkinaolosuhteissa voidaan hyödyntää esim olemassa olevia myyntitappioita. Suomen olosuhteissa rebalansointia ei siis kannata tehdä kovin usein eikä kovin herkästi. Sopiva rebalansointijakso voisi olla ehkä joka toinen vuosi tai jos jonkin omaisuuslajin määrä nousee kaksinkertaiseksi tavoiteallokaatioon nähden.

Säästämisvaiheessa (accumulate) kannattaakin jättää ”väljää” eri omaisuuslajien tavoiteallokaatioihin. Jos sijoittaa esimerkiksi joka kolmas kuukausi osakemarkkinoille ja tavoiteallokaatio olisi 10% kuhunkin eri omaisuuslajiin, niin sijoitetaan eri omaisuuslajeihin siten, että heikoiten kehittyviin omaisuuslajeihin sijoitetaan suhteessa eniten. Näin saadaan myös ostettua osakkeita halvalla.

Sijoittaessa tehtävä tuotto tehdään useimmiten jo ostettaessa. Kun talous käy kuumana, on paljon osakeanteja ja mediassa paukutetaan uusien sijoitusnerojen onnistumisista, ei ole yleensä oikea aika ostaa suuria määriä osakkeita. Tällaisina aikoina kurssit ovat yleensä korkealla ja romahdus on lähellä. Sen sijaan päivinä, jolloin maailmanlopun maalareita löytyy jokaisesta talouslehdestä ja ohjelmasta, on usein hyvä hetki hankkia osakkeita. Näitä päiviä oli esimerkiksi maaliskuussa 2009, 11.9.2001, Telecom kuplan puhkeamisen jälkeen vuonna 2003, puhumattakaan vuoden 1992 lamavuosista.

Kommentit: 0

Email again:

Lisää kommentti